Guacamole

Olen löytänyt vasta aivan viime vuosina avocadon, kuten ilmeisesti aika moni muukin suomalainen avocadon myyntitilastoista päätellen. En aluksi pitänyt avocadon mausta mutta nyt olen suorastaan koukussa siihen. Laitan monesti leivän päälle avocadon viipaleita margariinin sijaan.

Olen tehnyt useasti tänä kesänä guacamolea. Guacamole sopii esimerkiksi hampurilaisten ja tortillojen väliin sekä sipsien tai vihannesten dipiksi. Guacamolen reseptejä on jotakuinkin niin monta kuin sen tekijöitä ja tässä alla minun versioni. Korianterin määrää kannattaa säädellä itselleen sopivaksi. Puoli desiä korianteria tuo vähän korianterin makua ja jos pidät korianterista, kannattaa laittaa sitä runsaammin. Halutessasi voit jättää korianterin kokonaan pois. Perinteiseen guacamoleen tulisi tomaattia, jonka tässä olen jättänyt pois allergian vuoksi. Toimii mielestäni hyvin ilmankin.

Reseptin mukaan tehty guacamole riittää esimerkiksi neljän hampurilaisen väliin tai neljälle hengelle dipiksi.

Guacamole

2 isoa tai 3 pientä avocadoa

1/2 dl korianteria

1/2 punasipuli

1/2 limen mehu

1/4-1/2 tl suolaa

• Muussaa avocadot haarukalla.
• Hienonna korianteri ja punasipuli ja sekoita avocadososeen joukkoon.
• Lisää vielä limen mehu ja suola. Tarjoile heti. 

Kesän suosikit: Vegejäätelöt ja mansikka-Oreot

Ollaanpa saatu nauttia aikamoisista helteistä Suomessa - eikä loppua näy.

Mikäs sen parempi hellepäivien herkku kuin jäätelö. Olen melko vähän syönyt vegaanisia jäätelöitä, sillä olen pitänyt niitä kalliina ja vielä ajatellut niiden olevan pahanmakuisia. Mutta mitä vielä - ostin toukokuun alussa testimielessä pari erilaista vegejäätelöä ja hämmästyin todella, kuinka hyviä ne olivat. Innostuin vegejäätelöistä ja tunnustan, tämän kesän aikana olen maistellut lähes kahtakymmentä erilaista kasvipohjaista jäätelöä. Hinta on toki edelleen niiden miinus.

Tänä kesänä olen hullaantunut vegejäätelöiden lisäksi myös Oreoihin. Olen erityisesti tykästynyt mansikkajuustokakku-Oreoihin, joiden maku tuo mieleeni McDonald'sin mansikkapirtelön. Parhaita keksejä ja vaikka miten olen tuoteselostetta koittanut tavata, uskottava on, ettei niistä löydy mitään eläinperäistä. Vahva suositus siis kekseille! Parhaimpia tai jopa parhaita keksejä mielestäni, mitä kaupasta löytyy. 

Kesän suosikkiherkkuni on ollut mansikkajäätelö, johon olen sekoittanut mansikka-Oreoita. Ihana mansikkainen, hattarainen (ehkä joidenkin mielestä vähän överimakea) herkku!

Mansikkainen helleherkku

Oatlyn mansikkajäätelöä
Mansikkajuustokakku-Oreoita

• Anna jäätelön hetki sulaa huoneenlämmössä. 
• Murskaa jäätelön sulaessa keksit.
• Sekoita keksimurska jäätelön sekaan ja nauti välittömästi.

Näin on blogitauko päättynyt. Olen aika innoissani! Juuri nyt bloggaaminen tuntuu supersiistiltä. Postaustahti ei tule olemaan hirmuinen mutta Instagramin puolella olen aktiivinen. Jos siis vegeherkut kiinnostaa, otathan seurantaan Instagram-tilini dinankeittio.

Riippumatosta kesäterveisiä lähettää ja toisia nimipäiväsankareita onnitellen,

Tiina 

24.7.2018

Long time no see

Rakkaat lukijat,

aloitin blogin kirjoittamisen tasan yhdeksän vuotta sitten, 14.4.2009. Silloin blogimaailma oli kovin erilainen. Tuolloin bloggaajat eivät tienanneet blogeillaan rahaa, eivätkä blogit kuuluneet Indiedaysin kaltaisiin yhteisöihin. Blogeilla ei ollut omia Facebook-sivustoja, ei Instagram-tilejä, ei YouTube-kanavia. Postauksia eivät koristaneet ammattimaiset valokuvat - hyvin harvoilla kai oli edes järjestelmäkameraa - eivätkä postaukset alkaneet "tehty yhteistyössä x:n kanssa". Mitä ruokablogin kirjoittaminen tuolloin tarkoitti: kirjoitettiin, mitä tänään syötiin tai leivottiin, kuinka paljon siihen suunnilleen tuli mitäkin aineita ja ehkä lätkäistiin heikkolaatuinen kuva todistusaineistoksi.

Kasvisruokablogeja oli tuolloin vuonna 2009 kovin vähän. Osasin nimetä ne kaikki. Nyt ruoka- ja myös muiden blogien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Jos tuosta joukosta haluaisi erottua, se vaatisi aivan älyttömästi panostusta. Postauksien pitäisi olla tarkkaan suunniteltuja (joulupostaukset pitää toki kuvata jo kesällä) ja niiden kuvat huikeita - sommitelmien viimeisen päälle harkittuja ja laadun priimaa.

Göteborgissa joulukuussa 2017

Blogien ammattimaistuminen – plus se klassinen "aika ei riitä" – oli yksi syy, miksi kaksi vuotta sitten lopetin blogin kirjoittamisen. Ensinnäkin tuntui, etten kerta kaikkiaan pysy kehityksen mukana. En minä osannut ottaa yhtä hyviä valokuvia kuin muut, en kirjoittaa yhtä mukaansa tempaavasti, en hallinnut kuvankäsittelyä. Toisekseen en ollut varma, haluanko edes lähteä tuohon kilpailuun mukaan. Haluaisinko tehdä blogistani mainoskanavan ja tienata sillä rahaa?

Toinen syy: tympäännyin aivan täysin yhteistyökuvioihin. Yhteistyökumppaneilta tuli noottia, että sinut irtisanotaan, jos et tihennä postaustahtia. Tai irtisanottiin ilman uhkausviestiä. Nice. Kyllä minä tästä mieleni pahoitin. Jokainen bloggaaja tietää, kuinka paljon aikaa kuluu yhden postauksen tekemiseen. On kohtuutonta vaatia älytöntä postaustahtia, jos tästä ei edes makseta (poikkeuksena Blogirinki, kiitos heille hyvästä yhteistyöstä). Asiat olisi voinut hoitaa bloggaajan kanssa vähän hienovaraisemminkin...

New Yorkissa tammikuussa 2018

Kolmas syy: Blogini lähtökohta oli, että haluan esitellä blogissani "normaalia suomalaisten suosimaa ruokaa".  Sekaanina söin monien muiden suomalaisten tapaan jauhelihamakaronilaatikkoa, kanapastaa, spagettia ja jauhelihakastiketta, lihapiirakoita... Halusin veganisoida nämä tutut ruoat, en hifistellä kasviksilla. Facebookiin luotiin aikoinaan Sipsikaljavegaanit-ryhmä. Tuntui, että ryhmä teki blogistani tarpeettoman. Ryhmässä porukka jakaa juuri niitä mättöruokien reseptejä, joita minullakin oli tarkoitus jakaa. Miksi minä jakaisin blogissani reseptejä, kun satoja, tai nykyään tuhansia, ihmisiä jakaa mättöruokien reseptejä faceryhmässä saaden huikeasti julkisuutta?! Mihin minun blogiani enää tarvittaisiin? No, itsesääli seis. Mutta hei, pakko sanoa, että liikutuin lukiessani Sipsikaljavegaanit-ryhmään kirjoitettuja kommentteja Snickers-kakustani. Jotkut kirjoittelivat, että "Dinan keittiön Snickers-kakku on parasta ever" jne. Pari kyyneltä saatoin tirauttaa :D Tuntui hyvältä, että joku kehui unohtuneen blogini reseptiä.

Neljäs syy: Olen nykyään lakto-ovo-vegetaristi. Tuntui ristiriitaiselta ja lukijoitteni huijaamiselta kirjoittaa vegaaniruokablogia. Oli ihan huijariolo ja tuntui, että olin pettänyt lukijani.

Annapolisissa tammikuussa 2018

Suuria tunteita siis - niin suuria - pienen blogini vuoksi. Kyllä tämä blogi on minulle vain niin tärkeä, edelleenkin. Miltä näyttää Dinan keittiön jatko? Pieni kipinä on syttynyt, ja haluaisin taas päivittää blogiani. Ilman blogiportaalia ja juuri siinä tahdissa kuin minulle itselleni sopii. Sanotaan vaikka kerran kuukaudessa. Haluan edelleen kirjoittaa vegaaniruokablogia, vaikka en enää noudatakaan vegaaniruokavaliota. Suosin kuitenkin vegaaniruokaa ja koen, että se on blogini juttu. Ja ehkä blogini päivittyisi ainoastaan keväisin ja kesäisin, sillä pimeinä vuodenaikoina ruokakuvien ottaminen on mahdotonta kaltaiselleni amatöörille :D

Pahoitteluni kaikille kommentteja ja sähköposteja jättäneille, etten ole vastannut. Avasin juuri sähköpostilaatikon kahden vuoden tauon jälkeen. Kuinka monia ihania kommentteja siellä olikaan ja yhteistyöpyyntöjä. Aktivoidun nyt ainakin vastaamaan sähköposteihin ja kommentteihin, joita olette jättäneet vanhoihin postauksiin, vaikken enää päivittäisikään blogia.

Nashville huhtikuussa 2018

Tällaisia ajatuksia.

Kaikkia lukijoitani kiittäen, tulevaisuutta suunnitellen,

Tiina

14.4.2018 Nashvillessä

Snickers-kakku 2.0

Blogini suosituimmasta reseptistä ei ole epäilystäkään - se on jo vuosien ajan ollut vuonna 2010 postattu snickers-kakun resepti. Olen ollut todella ilahtunut, että niin moni on löytänyt reseptini ja pitänyt kokeilemastaan. Toisinaan taas olen tuntenut lähes häpeää, että olen tuon reseptin takana. Korviini on kantautunut monia tarinoita siitä, kuinka kaikki on mennyt pieleen, mitä vain kakun teossa pieleen voi mennä. Erityisesti pohja on ollut yksi murheenkryyni. Toivottavasti uskallatte kokeilla tätä uutta reseptiä, jossa pohjaa ei tarvitse halkaista ollenkaan.

Pohjan resepti on otettu Kamomillan konditoriasta pienin muutoksin. Muistuttaisin, että 1 tl = 5 ml, 1 rkl = 15 ml ja 1 dl = 100 ml.

Kakku ei ole aivan helpoimmasta päästä.

• Kinuski - no, sen valmistamisessa on aina omat haasteensa. 
• Kinuskin levittämisessä on myös omat niksinsä. Minulla kinuski ehti hieman jämähtää ja kun koitin levittää sitä veitsellä, samalla lähti osa kostutetusta pohjasta liikenteeseen. 
• Mietin myös, olisiko suklaakerma kuitenkin kannattanut valmistaa myöhäisemmässä vaiheessa. Alkuperäinen ajatushan minulla oli, että teen sen ensimmäisenä ja laitan kylmään kovettumaan, jotta puolet kermasta ei valuisi pois, kuten monesti käy ilman jääkaapissa käyttämistä... Tein sen siis ensimmäiseksi, ja se olikin parin tunnin aikana muuttunut todella jämäkäksi. Veitsellä sen sai lopulta leviteltyä hyvinkin kivuttomasti.  

En siis aivan varauksetta suosittele tekemään tätä tärkeisiin juhliin, ainakaan ilman suunnitelmaa B, sillä onnistunut lopputulos ei ole taattu ulkonäön osalta. Maku on kuitenkin helppo saada kohdilleen ja vaikka kakun tekemisessä onkin omat haasteensa, vaiva palkitaan. On se vaan niin hyvää.


Snickers-kakku

Suklaakerma:
1,5 dl Alpro vispiä
100 g tummaa suklaata (esim. Pandan tumma suklaa 50 %)
2 rkl sileää maapähkinävoita

Pohja:
1 dl sokeria
1 tl vanilliinisokeria
ripaus suolaa

0,5 dl rypsiöljyä

n. 0,7 dl omenasosetta

2 dl vehnäjauhoja

1,5 rkl kaakaojauhetta

1 tl leivinjauhetta

1 dl vichyä

Pohjan kostutus:
1 rkl nestettä (esim. soijamaito, rommin ja veden sekoitus, mehu)

Kinuski:
1 dl Alpro vispiä
0,75 dl fariinisokeria
0,75 tl margariinia

Lisäksi täytteeseen:
1,1 dl suolapähkinöitä

Kuorrute:
150 g tummaa suklaata (esim. Pandan tumma suklaa 50 %)
0,5 dl hasselpähkinälevitettä
0,5 dl suolapähkinöitä

• Valmista ensin suklaakerma: Vatkaa kerma vaahdoksi. Sulata suklaa vesihauteessa/mikrossa ja kaada kerman joukkoon koko ajan sekoittaen. Lisää maapähkinävoi. Voit käyttää sähkövatkainta, jotta maapähkinävoi sekoittuu kunnolla kerman joukkoon. Nosta jääkaappiin jähmettymään.
• Tee sitten pohja: Rasvaa ja jauhota irtopohjavuoka (halkaisija 24 cm) ja laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Sekoita sokeri, vanilliinisokeri, suola, öljy ja omenasose keskenään. Sekoita toisessa kulhossa vehnäjauho, kaakao- ja leivinjauhe. Kun uuni on valmis, kaada ensin puolet jauhoista öljy-sokeri -seoksen joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Lisää loput jauhot sekä vichy ja sekoita varovasti. Sekoita mahdollisimman vähän, muutama paakku ei haittaa. Levitä taikina kakkuvuokaan ja paista uunin keskitasolla puoli tuntia. Kun kakku on ollut uunissa n. 15 minuuttia, peitä kakku leivinpaperilla, jotta sen pinta ei pala. Jatka paistamista vielä noin 15 min. Irrota jäähtynyt pohja vuoasta ja kumoa tarjoiluastialle. Kostuta pohja.
• Valmista kinuski: Mittaa kattilaan kerma ja fariinisokeri. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes seos kiehuu. Alenna lämpöä, ja keitä tasaisella lämmöllä koko ajan sekoittaen, kunnes seoksesta tulee sakeaa (noin 6-8 min.) Ota kattila pois levyltä ja sekoita joukkoon margariini. Kaada kinuskikastike pohjan päälle. Varoitus: kinuskikastike jämähtää nopeasti, joten ole nopea liikkeissäsi. Ripottele päälle suolapähkinöitä.
• Nostele suklaakerma kinuskin päälle ja levitä veitsellä tasaiseksi. 
• Kuorrutteen valmistus: Sulata 150 g suklaata vesihauteessa/mikrossa ja sekoita sulatetun suklaan joukkoon hasselpähkinälevite ja suolapähkinät. Valuta kuorrute kakun päälle, tasoita varovasti lusikalla ja nosta kakku kylmään vähintään tunniksi, jotta kuorrute ehtii jähmettyä.

Banaanijäätelö

Oletteko testanneet yhdestä raaka-aineesta valmistettavaa jäätelöä? Banaanijäätelö - tai jäädyke, mikä onkaan - ei ole uusi keksintö, mutta silloin tällöin se nostetaan mediassa esille. Banaanijäde on ihastuttava hellepäivän herkku (nyt tekisi mieli sanoa pari sanaa Suomen keleistä, mutta hillitsen itseni), eikä kyllästymisen vaaraa ole, sillä reseptiä voi varioida loputtomiin. Tällä kertaa sujautin mukaan maapähkinävoita ja mansikoita. Aina jaksan ihmetellä, kuinka kiva rakenne tulee pelkästä banaanista. Tykkään!

Tämän postauksen myötä toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi remontoituun Dinan keittiöön! :)


Banaanijäätelö
2 annosta

2 banaania
2 tl maapähkinävoita
mansikoita

• Kuori ja pilko banaanit ja laita viipaleet pakastimeen. Anna viipaleiden jähmettyä vähintään viitisen tuntia.
• Nosta banaaniviipaleet huoneenlämpöön ja anna sulaa 5-10 minuuttia. Pyöräytä yhdessä maapähkinävoin kanssa tehosekoittimessa kermaiseksi seokseksi. 
• Nostele jäätelö kulhoihin ja koristele mansikoilla. Tarjoile heti.